Länsimaisen ja kiinalaisen lääketieteen lääkärinä toimin näiden eri lääketieteen järjestelmien välillä ja pyrin yhdistämään molempien vahvuuksia.
Kiinalaisessa lääketieteessä diagnosointi perustuu tieteen kriteerit täyttäviin vuosituhansia tehtyihin lääkäreiden toistettuihin havaintoihin, omaan standardoituun käsitteistöön ja systematisoituun viitekehykseen. Ilman kiinalaisen lääketieteen normien mukaista diagnoosia ei ole ”kiinalaisen lääketieteen aarreaitan”(Mao Zedong) mukaista terapiaa.
Kiinalaisen lääketieteen mukainen diagnoosi on jatkuvasti muuntuva dynaaminen prosessi, kuin liikkuva 3D-hologrammi. Anamneesin, kielianalyysin ja pulssin tutkimisen avulla kuvautuu toimintahäiriö, joka voi olla sisällä, pinnassa, kuuma, kylmä, energiavajeessa tai ylidynamisoitunut. Mm. näiden tekijöiden mukaisesti määritellään räätälöity hoitosuunnitelma.
Lääkärille tämä jatkuva muuttuva epätasapainon hoito vaatii toistuvaa arviointia, tulkintaa, tarvittaessa korjausliikkeitä ja seurantaa tasapainon palauttamiseksi. Eli länsimaisen lääketieteen syy-seurauksen mukainen sairaudenhoito ei olekaan kerralla tehty vaan jatkumo.
Konkreettinen esimerkki: länsimaisena lääkärinä totean potilaalla kuumeisen kurkkukivun, streptokokkinielutesti positiivinen eli angiina, määrään penisilliinikuurin ja sairaus-tulehdus on hoidettu. Tämän jälkeen potilas tulee kuitenkin uudelleen vastaanotolleni ja vointi on edelleen huono; väsynyt, paleleva, limainen räkäinen ja vatsa sekaisin. Länsimaisena lääkärinä neuvon ehkä ottamaan maitohappobakteereita. Kiinalaisena lääkärinä hoidan oireiston kiinalaisen diagnoosin mukaisesti akupunktiolla ja kiinalaisella ruokavaliolla.
Eli jos lääkärin vastaanotolla ei saanut oikein selitystä tai apua oireisiin, voi kiinalaisella lääkärillä olla selkeä diagnoosi ja hoitokeinoja