Kiinassa ruokailu liittyy vahvasti sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ei ole juhlaa, vierailua, retkeä tai neuvottelua ilman syömistä. Kiinan kielelläkin tervehditään ”Miten menee?” sijaan ”Oletko syönyt tarpeeksi?”. Suomessakin voisimme enemmän viettää aikaa yhdessä syöden ja seurustellen.

Jokapäiväisen ruoan tarkoitus on tukea ”Vatsaa” täydentämään uusiutuvaa energiavarantoa. Kiinalaisittain päivän ruokarunkona toimii viljatuotteet; riisi ja puurot (helposti sulavaa, lempeästi energiaa lisäävää ja riittävän kosteuttavaa). Tämän ympärille lisätään muuta; vihanneksia, lihaa, kalaa, hedelmiä.

Tasaisen energiakierron ylläpitämistä tukee säännöllinen syöminen; mieluiten 1-3 lämmintä pääruokaa päivässä. Nyrkkisääntönä voisi pitää kulloinkin aterialla oman nyrkin kokoista pääruoka-annosta, eikä liian monia erilaisia ruoka-aineksia yhtäaikaisesti. Ruokailuun olisi hyvä olla tarpeeksi aikaa. Syö kun syöt, äläkä tee jotain muuta yhtäaikaisesti. Pureskele ruoka, äläkä hotki ja huuhtele vain ei-pureskeltua juomalla alas. Ruoka olisi hyvä olla puhdasta, tuoretta ja ”kirkasta” eli esim. mahdollisimman vähän lisättyä kastiketta, paneerausta tai rasvaa. Valmistaminen ravintoaineet säästäen, mahdollisimman yksinkertaisella tavalla (keittäminen, höyrytys, wokkaus, uunissa paistaminen) ja liikaa maustamista välttäen. Liian kylmää, raakaa, rasvaista grillattua ja liian paljon syömistä tulisi välttää.

Suomalaisittain paras aamiainen on lämmin keitetty hiutalepuuro. Meillä on erityisen paljon erilaisia puurohiutaleita (kaura-, vehnä-, ohra-, ruis-, tattari-, hirssi-, riisi-), joilla kiinalaisittain on oma vaikutusprofiilinsa- kaikki kuitenkin vatsalle hyviä-oman maun mukaan. Puuroa voisi hyvin syödä iltapalanakin- kuten lapsillekin tehdään. Liian kylmä, keittämätön ja raaka ruoka kuormittaa vatsaa. Liika salaatti, raakaruoka, mysli, smoothiet ja maitotuotteet vievät vatsalta ylimääräistä energiaa sulattamiseen ja usein syömisen jälkeen iskeekin väsymys ja tunne kuin ”kivi vatsassa”.

 

Vastaa